Ravenight

Tulin juuri kotiin, ja täällähän pikku Pete vieläkin vieläkin veteli sikeitä. Annan sen nyt nukkua, kaikki univelkansa pois, jaksaapahan sitten taas mennä. Yö meni melko railakkaasti, sillä eilen, kun olin kävelemässä kaupungilta kotiin, törmäsin Judeen. Se kertoi mulle, että satamakadulla on tänään reivit, ja että on itse menossa hakemaan elluja, myyntiin. Mulla heräs ajatus, että pieni irtiotto tekisi kyl hyvää, joten lähdin Juden matkaan, kun nyt oli kerta essojakin tarjolla.

Jude antoi mulle vähän alennusta niistä essoista, kun kerroin, että Pete oli meillä punkkaamassa. Sen mielestä oli hyvä, että pojulla on tämmöinen varaäiti.

Satamakadulla oli todellakin hyvät pippalot, varsinkin, kun Raatikainen oli joutunut vihdoinkin istumaan kakkuaan viideksi vuodeksi. Se tappoi kaksi hyvää jäbää tuolta lammikon toiselta puolelta, ja siksi kukaan ei oikein viihtynyt sen seurassa.

Raine oli pyörittämässä levyjä koko illan, ja onnistui jälleen kerran luomaan järkyttävät euforiat mulle, kun tanssin toisen kerroksen aulassa, hiestä märkänä.

Ehdin illan aikana vetästä 5 essoa, ja se näkyi kyllä menossa. Bileiden loputtua lähdin Rainen mukaan niille, jossa bileet kuitenkin jatkuivat, meidän privaattibileet tosin. Olimme molemmat kuin mitäkin duracel-pupuja, kun hässimme sängyssä, sohvalla, pöydällä, lattialla, vessassa, ja missä nyt vain oli mahdollista. Aivan loistava yö, sekä päivä.

Kun pippalot oli pippaloitu, lähdimme Rainen kanssa samaa matkaa, Raine lähti kauppaan, ja mä suuntasin Einonkadulle, kotiin. Pakko sanoa, Että siinä Reinossa on jotain, mikä saa mielen täysin sekaisin, mutta mitä...